En osannut arvata että heti ensimmäiset yrityskierrot voi olla näin tuskastuttavia. Olen yrittänyt etsiä vastaavanlaisia blogeja mitä tämä omani. Ei niitä kyllä kovin paljoa taida olla tai en vain osaa etsiä oikeista paikoista.
Ehkä tästä yrittämisestä tekee niin vaikean se kun olen ollut vauvakuumeessa niin piinaavan pitkään jo. En muista tarkkaa ajankohtaa mutta viimeistään silloin kun poikamme oppi kävelemään, mulle tuli olo että nyt mulla ei ole enää vauvaa. Ja sen jälkeen vauvakuume alkoi kasvamaan hirveällä tahdilla. Aloin heti ajattelemaan että milloin uskaltaisi ottaa puheeksi miehen kanssa.
Ihan aluksi me suunniteltiin aloitusta vasta kesällä. Sitten minä sanoin että ei se kuitenkaan heti tärppää kun hormonit on sekaisin pillereistä hetken, että aikaistetaan helmikuulle. Ja sitten joulukuussa totesin että en halua enää hakea pillereitä ja mies sitten myöntyi siihen. Että aika paljon aikaistui tuo ensin sovittu aloitus. Mutta ehkä ihan hyvä asia. Usko siihen tärppiin on vieläkin hieman heikohko, siis nopeaan sellaiseen. Myös meidän pojan yritys alkoi joulukuussa ja tärppi tuli vasta lokakuussa. Silloin se yllätti aivan täysin. Mutta sillon meillä olikin vain tjottailua koko homma.
Nyt jos leikittelen ajatuksella että tässä kierrossa tärppää niin sitten pahin pahoinvointi alkaa juuri siinä kun työt alkaa tai vähän sen jälkeen. Varmasti tulen yökkimään sielläkin koska en usko että jatkuva ruuan tankkaus toimii siellä niin hyvin. Mutta se on sit sen ajan pähkinä, jos on. Tällaista tänään.
-m-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti