Muistotatuointi

Kun olin 16-vuotias, päätin että jonakin päivänä minulle tulee tatuointi. Olin ihaillut muiden tatuointeja jo pitkään, eniten isäni olkapäässä olevaa kotkaa. Kotka oli kolme värinen mustan lisäksi, siinä oli punaista, keltaista ja vihreää. Hiplailin sitä jo pienenä. Taisin sanoakin iskälle että jonakin päivänä otan tatuoinnin. Iskä taisi sanoa että älä ota. ;)

Vuonna 2011 huhtikuussa sain surullisia uutisia. Isäni oli menehtynyt. Se otti tosi koville. Olin juuri toipunut totaalisesta opiskelu-uupumuksesta ja masennuksesta. Mulla menikin pari kuukautta aikamoisessa sumussa. Haimme lupaa ympäristövirastolta ja kesällä veimme hänen tuhkat ja seppeleen pohjanlahteen. <3

Sen jälkeen tatuointi-ajatukset muotoituivat niin että jonain päivänä otan iskästä muistotatuoinnin. Kun tapasin nykyisen mieheni, menin useamman kerran käymään hänen mukanaan tatuoijalla. Varasin häneltä lopulta ajan viime vuonna mutta luovutin sen ajan miehelleni kun en saanut rahoja kasaan. Sen jälkeen vieläkin muuttui se mitä otan. Varasin uuden ajan. 

Aika oli eilen. Vietinkin eilen nelisen tuntia studiolla. Neulan alla niistä olin varmaan vähän alle kolme tuntia. Oli pakko pitää taukoja. Kipu ei ollut paha ennen kuin lopussa. Iho oli jo niin turvonnut että jokainen väritys tuntui jo suht pahalle. Ei enää hengittelyt riittäneet. Lopussa alkoi jo itseäkin turhauttamaan ettei pysynyt paikallaan. Tai jalka pysyi mutta muuten ei. Kuitenkin se saatiin valmiiksi. Nyt on sitten pesua ja rasvausta seuraavat pari viikkoa kunnes parantuu. :) 

Tässä vielä kuva tästä Joker The Tattoo Shopin taidonnäytteestä:

Kuvasta sen verran vielä että siinä on isäni ensimmäisellä YK-rauhanturvaaja komennuksellaan. Olen itse erittäin onnellinen lopputuloksesta enkä malta odottaa sen parantumista.