Yritin jo aiemmin tulla kirjoittamaan. Lapseni oli sillä hetkelllä erittäin keskittynyt katselemaan Myyrää pleikkarilta että ajattelin että voisin tulla nopsaan kirjoittamaan. Sillä hetkellä kun sain bloggerin auki niin poitsu päätti että eikö hän tulee nyt katsomaan sittenkin Ryhmä Hauta. Että siihen meni se mahdollisuus.
Tässä olen kuulostellut olotilaa että olisikohan se ovis pian täällä sillä mulla ei ole nyt liuskoja käytettävissä. En muistanut ostaa enkä nyt pystykään enää luottaan niiden tuloksiin kun on jo kp14. Eilen nimitttäin oli maha todella pinkeä ja kireä. Myös alamaha kipristeli. Perjantaina huomasin että myös kohdunkaula oli tosi herkkänä kun saimme pitkästä aikaa miehen kanssa aamusta aikaa kahdestaan. <3
Täytyy nyt siis vaan kuulostella että jos jokin tosi selkeä oire tulisi. Eilinen ainakin kertoi että lähestytään tai sitten se tapahtui jo eilen ellei tule uudestaan vastaavaa oloa.
Viime torstaina vapaaehtoisvuoron jälkeen tapasin mun personal trainerin hänen ns.kotisalilla ja hän sai mut todellakin parantamaan suorituksia. Sain paljon kehuja taas ja oli tosi kivaa kun tuli hyvää palautetta. Tokihan mie itse maksan hänelle siitä että saa kuntoa nostettua ja kunnon ohjausta. Olin pitkään tosiaan tuossa kipeänä ja nyt vasta pääsen uudestaan liikunnan makuun.
Miulla on vielä ensi viikolla pari vapaaehtoisvuoroa entisessä työpaikassa ja sitten en tiedä onko mitään menoja ennen kuin seuraava tatska-aika on 26.11. Siis päivämenoja. Iltamenoja on kyllä tiedossa, yksi halloween tapahtuma ja yksi levyjulkaisukeikka. Molempia odotan innnolla. Ihanaa päästä tuulettuun ensi viikonloppuna kaverin kanssa. En siis tosiaan kuulu näihin jotka varuiksi on juomatta jos vaikka sattumalta olisi raskaana. En pysty elämään elämääni niin että jos olen raskaana. Jos, jos, jos ja vielä kerran jos. Mun on pakko yrittää ajatella realistisesti tästä kropasta ja elettävä täysillä, liikuttava täysillä kunnes pitää hidastaa. Tottakai toivon että mulla ei olekaan sitä tatska-aikaa ja olen raskaana.
Tämä on oikeasti aika vaikeaa kun koko kroppa huutaa tyhjää syliä. Se sattuu melkein fyysisestikin. Onneksi poika vielä välillä on halittavana. Äidin superrakas. Mutta siis olen äärimmäisen kiitollinen että sain edes yhden lapsen. Ja hänetkin ilman hoitoja. Haluaisin vain että hän saa sisaruksen ja tottakai haluan elää sen kaiken uudestaan. Raskauspahoinvoinnista yövalvomisiin. Ja imetys! Voi tsiisus. Niin ihanaa. Kunpa tulisin pian pysyvästi raskaaksi.
No mutta, tässä eilen tuli autettua kaveria muuttamaan ja huomenna menen vielä parin kaapin kanssa auttamaan. Tänään ei osunut aikataulut yhteen kun mun täytyy päästä salillle tiettyyn aikaan. :)
Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
-m-
sunnuntai 28. lokakuuta 2018
torstai 18. lokakuuta 2018
YK9
En ole varma monesko yrityskierto tämä on koska keskenmeno ja lomasta johtuva yritystauko sotki kuvioita jonkin verran. Mutta sovitaan että yhdeksäs. Pian on joulukuu ja yritystä tulee täyteen vuosi. Toivoisin niin paljon plussaa ennen sitä.
Kierto alkoi tosiaan tuossa maanantaina eli tänään on kp4. Menkat ovat hiipuneet lähes olemattomiin mutta onneksi nyt ei tarvitse stressata että ehkä olen taas raskaana vaikka menkat tulikin. Tarkoitan siis kun yleensä vuodan, tai siis ennen keskenmenoa edeltäviä valemenkkoja vuosin aina tosi paljon. Mutta ei se mitään. Yllättävää kyllä, vaikka mitään yritystä viime kierrossa ei tosiaan ollut, loppukierrosta tunsin aika koviakin alavatsakipuja. Ehkä jopa kovempia kuin yrityskierroissa. Mietin jo että onko mulla joku tulehdus mutta se menikin ohi alle vuorokaudessa. Liekkö jokin kysta ollut.
Vielä maanantaina en muistanut ostaa greippimehua. Riensinkin heti tiistai-aamuna sitä ostamaan kun olin saanut pojan hoitoon. Sen jälkeen kotiin äkkiä ryystämään lasillinen ja d-vitamiinilisät päälle. Sitten lähdin kaverin kanssa katselemaan asuntoja, hän eroaa poikakaveristaan ja muuttaa samaan pihaan missä asun. Pääsemme ehkä jo huomenna siirtämään tavaroita. Olen iloinen että voin auttaa.
Vihaan tätä ikuisuusflunssaa mikä mulla on päällä. Okei, vasta 8 päivää mutta tää aika kun en voi liikkua, on tuskaa. Koko kroppa huutaa että salille ja äkkiä, mutta ei. En vaan voi mennä ennen kuin happi kulkee normaalisti. Helpottaispa pian.
Huomenna me mennään kaverin kanssa lastenkirpulle kiertämään. Hänen 3 viikkoinen neitokainen on myös mukana ja pojat pääsevät keskenään riekkumaan leikkipaikalle. Kyllä on vaan parasta että kirpparilta löytyy sellainenkin! Ja sitten kun kaksi aikuista niin toinen voi katsoa poikien perään sillä aikaa ku toinen kiertää. Ja pojat saavat purkaa energiaa toisiinsa. Ah!
Olen tehnyt eilen ja tänään vapaaehtoisvuoron entisessä työpaikassa ja väsyttää aika lailla. Silti olen iloinen, menen ensi tiistaina työhaastatteluun ja toivon kovasti saavani töitä. Edes osa-aikaista. Eli ei aamuheräämiset haittaa, pitäisi vain oppia se että ei tartte valvoa. Toissayönä tosin meidän ihana alakerran naapuri aiheutti univaikeudet. Pitäisi varmaan hankkia korvatulpat kun mun unenlahjat on todella heikot verrattuna muihin perheenjäseniin.
Olen tämän viikon vetänyt tätä mehua:
Huomenna käyn etsimässä jotain halvempaa lidlistä, tosin en ole varma löydänkö sieltäkään. Onneksi supermarketissa oli tarjouksessa Tropicanat jos en löydä halvempaa. On nimittäin normaalisti aika tyyristä, melkein 4 euroa purkki. Nyt saa 3 eurolla. Mutta käyn eka katteleen sen lidlin koska kaverini raskautui ehkä osittain sen voimalla. :D Mitäänhän en voi sanoa varmaksi.
Mies on tällä hetkellä nukuttamassa poitsua makkarissa ja kärsii seuraukset siitä kun päivärytmiä ei ole noudatettu. On aika vaikeaa ilmeisesti saada nukkumaan. Mitäpä meni säätään omiaan. Ei käy yhtään sääliksi.
Mutta ehkä tässä on nyt tarpeeksi tekstiä tälle kertaa.
-m-
Kierto alkoi tosiaan tuossa maanantaina eli tänään on kp4. Menkat ovat hiipuneet lähes olemattomiin mutta onneksi nyt ei tarvitse stressata että ehkä olen taas raskaana vaikka menkat tulikin. Tarkoitan siis kun yleensä vuodan, tai siis ennen keskenmenoa edeltäviä valemenkkoja vuosin aina tosi paljon. Mutta ei se mitään. Yllättävää kyllä, vaikka mitään yritystä viime kierrossa ei tosiaan ollut, loppukierrosta tunsin aika koviakin alavatsakipuja. Ehkä jopa kovempia kuin yrityskierroissa. Mietin jo että onko mulla joku tulehdus mutta se menikin ohi alle vuorokaudessa. Liekkö jokin kysta ollut.
Vielä maanantaina en muistanut ostaa greippimehua. Riensinkin heti tiistai-aamuna sitä ostamaan kun olin saanut pojan hoitoon. Sen jälkeen kotiin äkkiä ryystämään lasillinen ja d-vitamiinilisät päälle. Sitten lähdin kaverin kanssa katselemaan asuntoja, hän eroaa poikakaveristaan ja muuttaa samaan pihaan missä asun. Pääsemme ehkä jo huomenna siirtämään tavaroita. Olen iloinen että voin auttaa.
Vihaan tätä ikuisuusflunssaa mikä mulla on päällä. Okei, vasta 8 päivää mutta tää aika kun en voi liikkua, on tuskaa. Koko kroppa huutaa että salille ja äkkiä, mutta ei. En vaan voi mennä ennen kuin happi kulkee normaalisti. Helpottaispa pian.
Huomenna me mennään kaverin kanssa lastenkirpulle kiertämään. Hänen 3 viikkoinen neitokainen on myös mukana ja pojat pääsevät keskenään riekkumaan leikkipaikalle. Kyllä on vaan parasta että kirpparilta löytyy sellainenkin! Ja sitten kun kaksi aikuista niin toinen voi katsoa poikien perään sillä aikaa ku toinen kiertää. Ja pojat saavat purkaa energiaa toisiinsa. Ah!
Olen tehnyt eilen ja tänään vapaaehtoisvuoron entisessä työpaikassa ja väsyttää aika lailla. Silti olen iloinen, menen ensi tiistaina työhaastatteluun ja toivon kovasti saavani töitä. Edes osa-aikaista. Eli ei aamuheräämiset haittaa, pitäisi vain oppia se että ei tartte valvoa. Toissayönä tosin meidän ihana alakerran naapuri aiheutti univaikeudet. Pitäisi varmaan hankkia korvatulpat kun mun unenlahjat on todella heikot verrattuna muihin perheenjäseniin.
Olen tämän viikon vetänyt tätä mehua:
Huomenna käyn etsimässä jotain halvempaa lidlistä, tosin en ole varma löydänkö sieltäkään. Onneksi supermarketissa oli tarjouksessa Tropicanat jos en löydä halvempaa. On nimittäin normaalisti aika tyyristä, melkein 4 euroa purkki. Nyt saa 3 eurolla. Mutta käyn eka katteleen sen lidlin koska kaverini raskautui ehkä osittain sen voimalla. :D Mitäänhän en voi sanoa varmaksi.
Mies on tällä hetkellä nukuttamassa poitsua makkarissa ja kärsii seuraukset siitä kun päivärytmiä ei ole noudatettu. On aika vaikeaa ilmeisesti saada nukkumaan. Mitäpä meni säätään omiaan. Ei käy yhtään sääliksi.
Mutta ehkä tässä on nyt tarpeeksi tekstiä tälle kertaa.
-m-
sunnuntai 14. lokakuuta 2018
Tarvitsin tauon
Niin, siinä syy miksi en ole kirjoitellut tänne yhtään mitään. Olen monesti miettinyt että tulisin kirjoittelemaan mutta jotenkin ahdistanut pelkkä ajatus. Ja aika on tiukilla. Viime kirjoituksen jälkeen menkat alkoivat, tietenkin. Ja sitten totesin ettei viime kiertoa voi edes laskea yrityskierroksi koska en ole kotona kun ovuloin. Lähdin siis reissuun poikani kanssa itä-suomeen äitini luokse ja sen aikana ovulaatio tapahtui eli varsinaista yritystä ei pystynyt edes harrastamaan.
Olen nyt kierron loppupuolella ja kunhan menkat tuosta alkavat niin aloitan greippimehun juomisen uudestaan. Myös d-vitamiinia pyrin lisäämään. Ystäväni raskautui mehu-kierrosta vuoden alussa ja sai tyttärensä viime kuun lopussa. Ihana pieni kirppu, syntymäpaino 2775. Sain häntä käydä viime keskiviikkona ihastelemassa.
Olen nauttinut aurinkoisista syyspäivistä ihan täysillä. Niin ihanaa kun on viileä mutta aurinko lämmittää. Eilen täällä oli kyllä jopa liian lämmin. Olen melkein kaikki talvivarusteetkin laittanut esille. Toivon niin paljon että tänne sataisi tänä tulevana talvena lunta. Nautin lumesta niin paljon. Muistan lapsuuden kodista jopa metrin korkuiset kinokset ja tykkylumipuut. Välillä täällä puolen suomea itkee sydän verta kun maahan saattaa sataa hyvällä tuurilla muutama sentti lunta mutta sekin sulaa pian pois, jäljelle jää vain loska, jos sitäkään. Ei auta kuin toivoa parasta. Onneksi menemme äidin luokse käymään tammikuussa että saamme nähdä viimeistään siellä lunta.
Tulen tänne taas kirjoittelemaan lähipäivinä kun uusi kierto starttaa. Pitkästä aikaa otetaan poppakonstit käyttöön kun haluaisin niin paljon saada kesävauvan, tai oikeastaan, ylipäätään olla raskaana. ^^
-m-
Olen nyt kierron loppupuolella ja kunhan menkat tuosta alkavat niin aloitan greippimehun juomisen uudestaan. Myös d-vitamiinia pyrin lisäämään. Ystäväni raskautui mehu-kierrosta vuoden alussa ja sai tyttärensä viime kuun lopussa. Ihana pieni kirppu, syntymäpaino 2775. Sain häntä käydä viime keskiviikkona ihastelemassa.
Olen nauttinut aurinkoisista syyspäivistä ihan täysillä. Niin ihanaa kun on viileä mutta aurinko lämmittää. Eilen täällä oli kyllä jopa liian lämmin. Olen melkein kaikki talvivarusteetkin laittanut esille. Toivon niin paljon että tänne sataisi tänä tulevana talvena lunta. Nautin lumesta niin paljon. Muistan lapsuuden kodista jopa metrin korkuiset kinokset ja tykkylumipuut. Välillä täällä puolen suomea itkee sydän verta kun maahan saattaa sataa hyvällä tuurilla muutama sentti lunta mutta sekin sulaa pian pois, jäljelle jää vain loska, jos sitäkään. Ei auta kuin toivoa parasta. Onneksi menemme äidin luokse käymään tammikuussa että saamme nähdä viimeistään siellä lunta.
Tulen tänne taas kirjoittelemaan lähipäivinä kun uusi kierto starttaa. Pitkästä aikaa otetaan poppakonstit käyttöön kun haluaisin niin paljon saada kesävauvan, tai oikeastaan, ylipäätään olla raskaana. ^^
-m-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)