Viime tiistai oli mulle todella vaikea päivä. Sittemmin olen pyrkinyt ajattelemaan positiivisemmin. Tottakai se nosti vanhat tutut tunteet pintaan kun alkoi epäilemään että jotain on oikeasti vialla. En ikinä uskonut että tämä yritys olisi jo alussa näin raastavaa. Aiemmin olen osannut ottaa chillimmin. Ihan tottahan se on että monella menee n. vuosi ennen raskautumista. Pojankin raskauteen meni 10kk yritystä. Ei oikeastaan kovin aktiivista sellaista mutta kuitenkin.
Huomenna mulla onkin taas töitä. Perjantaista alkaen olenkin 5 päivän vapaalla. Tulee tarpeeseen koska siirtymä lastensänkyyn pinniksestä ei ole mennyt niin hyvin. Eilen tosin poikkeuksellisen pitkään meni ennen nukahtamista. Lähes 3 tuntia! Hyvä etten itkenyt kun väsytti ja potutti. Joka paikkaan sattui siitä roudaamisesta. Lähes samantien kun sain lapsen sänkyyn ja poistuin olkkariin, alkoin kuulua pienten jalkojen tepsutusta. Kokeilin ekan tunnin jälkeen unipussiakin mutta hän yritti juosta se päällä niin sekin oli pakko ottaa pois.
Lisäksi se sänky minkä ostin käytettynä joudutaan vaihtamaan. Sen pohja ei pidä eikä siihen saa lisätukia joten tein raa'an päätöksen että se vaihdetaan toiseen. Olen ensi torstaina menossa hakemaan Ikeasta sängyn, heti työpäivän päätteeksi. On sinne muutenkin karmaisevan pitkä ostoslista joten tulee sieltä muutakin ostettua.
Tällä hetkellä mulla sattuu selkään ja niskaan aivan järkyttävän paljon joten saa nähdä ehtiikö toipua huomiseksi. Nyt kuuluu tuolta makkarista kyllä semmoisia ääniä että siellä ei nukuta päikkyjä. Kiva.
-m-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti