YK2

Nyt "pikapostaus" näin todella myöhään illasta ennen nukkumaanmenoa. En oikein tiedä miksi postaustahti on nyt hidastunut mutta yritän petrata.

Eilen mua etoi päivällä tosi pahasti ja tein sitten miehen ja ystävän pyynnöstä raskaustestin, turhaan. Mittasin lämpöä vielä ennen sen tekoa ettei mene hukkaan ja se mittari näytti mulle edelleen 36.8. Joten sinne meni testi taas roskikseen. Kismittää.

Aamulla havahduin joskus seitsemän, puoli kahdeksan aikaan tuttuun tunteeseen et arvasin jo ennen vessaan menoa että menkat alkoi. Kierto oli mulla siis vain 27 päivää ja luteaalivaihe vain 11 päivää. 

Nyt kun saisi iskostettua päähänsä että mikään muu ei kerro raskaudesta kuin menkkojen pois jääminen. Että saisi lopetettua sen oman kropan jatkuvan kyttäämisen. 

Ihmehän se olisi ollut jos näin äkkiä olisi tärpännyt, tämä mun kroppa on siis niin epäluotettava että en ole missään vaiheessa uskonut aikaiseen plussaan vaikka olen sitä kovasti toivonutkin. 

Muihin asioihin, mieheni lähti tänään yhden aikoihin kotoa kohti Helsinkiä ja nyt olemme pojan kanssa kaksistaan. Onhan tuo miehen tytär täällä mutta hänestä on apua korkeintaan koiran ulkoiluttamiseen jos siihenkään. Joten nyt on vain pärjättävä. Tästä päivästä annan itselleni arvosanan kuusi tai seitsemän koska oli monta tilannetta missä olisi pitänyt vain hengittää rauhassa eikä olla niin hermo kireellä. Mutta kun *ituttaa niin *ituttaa ja vaikkei se lapseen saisi vaikuttaa niin silti se vaikuttaa niin että ihan kaikkia temppuja ja rajojen kokeilua ei meinaa hermot kestää. Ei niistä sen enempää. Lähden tästä nukkumaan että jaksan huomisen paremmin. 

-m-