sunnuntai 19. elokuuta 2018

Otsikko

Vihaan otsikointia niin paljon. Tuntuu että vaikka muuten olisi kaikkea mistä kirjoittaa niin otsikon keksiminen tuppaa ns. tylsistyttämään kynän kärjen. Kaikki unohtuu kun kuumeisesti yrittää miettiä mikä riittäisi kuvaamaan eniten sitä mistä aikoo kirjoittaa. Plaah sanon minä. 

Tämän hetken tunnelmat ovat aika sekalaiset. Tavallaan kun mietin niin tässä kierrossa olen ajatellut ja pohtinut raskautumista paljon, huomattavasti enemmän kuin edellisissä kierroissa. Tarkoitus oli pitää vielä tämäkin kierto taukoa varsinaisesta yrittämisestä. Ainoastaan mamma-vitamiinit ovat menneet nyt. Ja harkitsen tässä kovasti että jos aloittaisin ensi kierron alusta greippimehun juomisen, kokeilisin sitä uudestaan. Sitten mahdollisesti sitä Pukka Womankindia ja ehkä vielä jotain. En ole vielä päättänyt. Kuitenkin yksi tehostettu kierto seuraavaksi. Toivoisin kovasti toista kesävauvaa. Olisin todella onnellinen.

Eilen ja tänään olen tuntenut ovulaatio-oireita. Onneksi mies kotiutui tänään vasemmistoristeilyltä niin pääsee hyödyntämään. 

Oltiin tässä reilu kaksi vuorokautta uhmatuhman kanssa kaksistaan ja siis ihan tosi paljon on äiti saanut kokea uhmaamista. Mua on purtu, lyöty, potkittu ja mun päällä on pompittu. Ja me siis oltiin vähän väliä ulkona purkamassa energiaa koska sisällä meinasin tulla oikeasti hulluksi. Todella suuri kunnia kaikille yksinhuoltaja äideille ja iseille. Ei siis ollut todellakaan helpoimmasta päästä tämä viikonloppu. Eniten osumaa mun jälkeen sai koira ja se oli oikeasti tosi kamalaa kun ei pystynyt suojelemaan muuten kuin laittamalla koiran tytärpuolen huoneeseen. Raukka.

Viime tiistaina me olimme pojan kanssa käymässä lasten polilla Turunmaan sairaalassa. Kaikki labrat olivat normaalit. Näillä näkymin hengitysoireet on aiheuttanut kissa-allergia. Saimme luvan lopettaa lääkkeet, toki Ventoline jäi tarvittaessa otettavaksi. Ainoa mikä nosti isompaa huolta oli pojan paino. Jo neuvolassa 2-vuotis käynnillä sanottiin että paino ei ole noussut riittävästi ja nyt kaksi kuukautta myöhemmin paino ei ollut noussut yhtään. Viimeksi se oli siis noussut puolessa vuodessa vaivaiset 50g. Joten odotamme ensi kuun painokontrollia neuvolassa ja sitten niiden tulosten mukaan päätetään jatkavatko he lasten polilla tutkimista. Koska kuulemma haluavat sitten ottaa enemmän kokeita ja tutkimuksia jos painoa ei saada nousemaan. Voin sanoa että olen nyt yrittänyt parhaani mukaan tuputtaa ruokaa ja herkkuja. Jonkin verran enemmän hän on nyt onneksi syönyt. Kuulemma myös hoidossa hän syö hyvin. 

Myös pottailu on alkanut sujumaan kotonakin. Mikä on mukavaa. ^^

Ehkä tässä nyt kaikki mitä ensimmäisenä tulee mieleen. Haluaisin vain niin kovasti tulla raskaaksi. Lemppari-vloggaajani sai juuri ihanan tyttövauvan ja sen onnen seuraaminen saa haikailemaan että saisinpa minäkin pian omani. <3 

-m-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti